Hyvää viikonloppua ja Tattarivitunsuo

Ensimmäinen vaihtoehto: kun ulkona on pikkasen kehno keli ja pikkasen väsyttää, on kiva aloittaa viikonloppu rauhallisesti istahtamalla ruokapöytään ja juomalla lasi viiniä.  Mutta tiesitkö, että on olemassa toinenkin vaihtoehto - se paskempi.

Kun olet tulossa kotiin voit todeta autosi hävinneen kadulta paikasta, johon muistit sen jättäneesi. Ajattelet, että no nyt se sitten on pöllitty. Samalla mieleen hiipii epäilys, että olet nähnyt kyltin, jossa mainitaan jotain joka kuukauden 4. torstaista tai perjantaista. Perjantaista? Perjantaista! Ja sitten se iskee ja lujaa. Luojani - autoni on siirretty Tattarivitunsuolle sinne jonnekin minne ei pääse edes julkisilla! (Tai pääsee mutta ketä se sillä hetkellä lohduttaa.) Hiki kirpoaa otsalle, vaikka ulkona taivas sataa kylmää skeidaa. Juokset lapsen ja kärryjen kanssa kotiin, heität lapsen vaimolle ja avaat netin etsiäksesi tietoa mihin ottaa yhteyttä. Yhdistäkää minut johonkin, ihan mihin vaan! 

- “Poliisi!” huutaa vaimo taustalla.

Poliisi? tuhahdan vähätellen. Etsin ja löydän. Saan tietää, että auto on otettu talteen ja löydän listan autoista, jotka on siirretty ”varastoon” ja lisäksi tiedon siitä, että kaupungin siirtoyksikkö on mennyt kiinni jo kello 16. Tietenkin. Onhan se kaupungin siirtoyksikkö. Mitä helvettiä? Mihin minä sitten soitan? Kuka auttaa miestä, joka ei tiedä, onko hänen autonsa siirretty kaupungin sisällä vai rajan yli. Niin kuin Venäjälle vaikka. Jatkan etsimistä ja löydän jonkun pysäköinnin liikenteen haittapysäköinnin päivystysnumeron, johon soitan. Puhelimeen vastaa nainen, joka ei oikeastaan tiedä mitään, mutta kehottaa kuitenkin soittamaan poliisille, jolla on siirretyistä autoista lista (tietää siis kuitenkin). Soitan poliisille ja saan viimein selville, että autoni ei olekaan siellä Tattarivitunsuolla, vaan 200 metrin päässä alkuperäisestä pysäköintipaikasta. (Poliisi käyttää tottuneesti termiä “lähisiirto”.) Kiitos ja näkemiin. Viikonloppu pääsee alkamaan. Minä jään odottamaan (poliisin mukaan muutamien kymppien) laskua.

Opetus: Katso mihin parkkeeraat. Kuuntele vaimoa joka puhuu poliisista. Ja opeta vielä joku toinen tiedottamaan auton siirrosta helsinki.fi-sivustolla. Eikä vituta lainkaan niin paljon.

Kommentit (2)

pnin Gravatar

Ei saisi nauraa, mutta täytyy tunnustaa että tämä kauhukertomus huvitti hiukan tällaista autotonta ihmistä. Voin kuvitella että lasi viiniä tämän jälkeen maistui vielä paremmalta.

pni
26.1.2007 23:50

 
J.Passin Gravatar

Maistui!

J.Passi
27.1.2007 09:57

 

Huom!Sähköpostiosoitetta ei näytetä sivustolla.